Ensivaikutelmia!

Meksikosta päivää, buenos días!

Nyt tän tekstin kirjottamisen aikaan oon ollu Meksikossa kuus täyttä päivää ja puolikkaan, huhh tuntuu kyllä aika paljon enemmältä sillä paljon on ehtiny jo tapahtuu. Tässäpä nyt vähän kerron sit ensivaikutelmia tästä ennenvalloittamasta (oikea sana?) maasta ja siitä mitä enemmän ja vähemmän erikoisia juttuja oon tehny. Voin varottaa että en oo ottanu yhtään kuvaa täällä ja teksti voi olla aikamoista selostusta :D ens kerralla lupaan jonkun otoksenkin!

Saavuin siis Mexico Cityn kamaralle perjantai-iltasella 31.5. Miuta vastassa oli joukko meksikolaisia, Aiesecin eli tän organisaation minkä kautta oon päätynyt tänne, tyyppejä. Niillä oli kyltit ja kaikki, eli vastaanotto oli riehakas ja jotenkin tyypillinen sen mukaan mitä ajattelin etukäteen meksikolaisista :p sit eloni täällä alkoi tietenkin oottamisella, eli hengailtiin lentokentällä nelisen tuntia ja ooteltiin saksalaista poikaa saapuvaks. Nyt tiistaina muutettiin kaikkien täällä nyt olevien vapaaehtoistyöntekijöiden (eli traineeden) kanssa samaan taloon (tästä lisää myöhemmin), mutta perjantaista tiistaihin majoituin yhen paikallisen jätkän Carlosin talossa, jossa asu myös hänen perheensä (vanhemmat ja veli). Miun seurana oli myös se perjantaina tänne saapunut saksalainen poika. Perhe oli tosikiva ja piti meistä hyvää huolta ja oli kiva nähä vähän miten perusmeksikolainen perhe elelee!

Täytyy kyl sanoa että ekat päivät täällä ei ollu helpoimpia. Oli aika sekavaa kaikki, ei mitään tietoo mitä tapahtuu, koti-ikävä puski pintaan ja lisäks olin kummallisesti vähän kipee. Tosiaan odoteltiin koko ajan jotain ja oli vaan jotenkin hankalaa olla. Olin ehkä kuvitellu että siitä vaan heti tykkäisin olla täällä ja kaikki ois hyvin, joten odotukset ei kohdanneet todellisuutta :D No, onneks meno on nyt jo ihan toinen, kerron tästä kohta lisää. Mut alkupäivistä:

Lauantaipäivä sujui superhelteisissä merkeissä. Mentiin muutaman traineen ja meksikolaisen kanssa Chapultepecin puistoon ja linnaan. Kiinnostava paikka ja Meksikon ainut linna. Joku museokin oli. Linnassa vierailun jälkeen vaellettiin kaupungin pääkatua, Reformaa pitkin. Kaupungissa on menossa Feria de las Culturas tai jotain, eli katu oli täynnä ihmisiä jotka kierteli eri maiden kojuilla (Suomikin löyty). Lopulta päädyttiin suosittuun ja hauskaan ravintolaan nimeltä Casa de Toño syömään ja ahh pääsin ekaa kertaa meksikolaisen ruuan makuun! Ruuasta lyhyesti: lime ja chili. Teen jossain vaiheessa ihan oman ruokakertomuksen täältä, sen verran kaikkee hyvää löytyy :D

Sunnuntai otettiin iisisti. Käytiin Carloksen ja hänen vanhempiensa kanssa kauppakeskuksessa ostamassa tarpeellisia juttuja kuten adapteri (en ollu tietenkään ajatellu et sellanen pitäs olla) ja paikallinen puhelinliittymä. Miun meksikolainen numero on muuten +52 5547810768, saapi soitella ja laittaa tekstareita! Loppupäivä syötiin ja oleskeltiin.

Maanantai ei ollu miun lempipäivä. Oltiin menossa saksalaisen pojan ja Carloksen kanssa metrolla keskustaan jossa muut traineetkin oli, kun yhtäkkii miulle tuli joku kreisi pahan olon kohtaus, tuntu että pyörryn ja oksennan samoin tein. :o Oli kummallista kun en oo ennen kokenu moista! No, kiiruhdettiin ulos metroasemalta, otettiin taksi ja palattiin Carloksen taloon ja ryntäsin oksentaa :o----- Arveltiin, että Mexico Cityn ohut ja saastunut ilma (ollaan n.2200 metrin korkeudessa), uuteen paikkaan muuttaminen ja liian vähäinen vedenjuonti ois aiheuttanut tuon jutun. Joten loppumaanantai suju vähän surkeissa merkeissä, miulle tuli hullu koti-ikävä ja jouduin vaa makoilemaan, mutta olo onneks helpotti nopeesti ja Carloksen äiti piti miusta hyvää huolta :) .

No, tiistaina alko hommat sujuu paremmin jess. Päivä oli pitkä: aamulla muutettiin tänne trainee's houseen, siitä lähdettiin käymään isossa kaupassa ruokaostoksilla (kesti ikuisuuden koska meitä on joku parisenkymmentä täällä) ja sit sieltä suoraan suunnattiin Museo de Antropologían, eli antropologian museoon jossa esillä on todella kattavasti maailman ja Meksikon eri alkuperäiskulttuureja. Museo vaikutti tosi mielenkiintoselta, mut harmittavasti voimat oli aika lopussa enkä jaksanu kierrellä kun pintapuolisesti Atsteekkien ja Mayojen osastoilla, mut tuonne museoon aion palata kyllä. Opin ainakin sen että aikoinaan Mexico Cityn paikalla on ollut suuri järvi, joka nykyään on haudattuna jonnekin tuonne kaupungin alle :o Museon jälkeen ooteltiin taas jotain ja käveleksettiin ja lopulta mentiin isoon kauppakeskukseen syömään. Söin mäkissä ja ihmettelin kun ketsuppi ei ookkaan täällä nimeltään ketchup vaan catsup? Mut jotenkin kummasti tuon tiistai-iltapäivän aikana miun mieliala parani kun taikaiskusta ja sen jälkeen kaikki on ollu todella mukavaa! :)) Oli kiva päästä tutustumaan muihin työntekijöihin ja kattelee kaupunkia, ehkä se vaikutti.

Keskiviikkona oli erikoispäivä kyllä. Meille sanottiin tiistaina illalla, että huomenna on ohjelmassa todella tärkeiden ihmisten tapaamisia että pukeutukaa formaalisti ja olkaa nättejä. Puin päälle mekon, meikkasin ja yritin parhaani mukaan totella ohjeita. No, suunnattiin läheiselle yliopistolle, sen liikuntasaliin, jossa meidät ohjattiin salin yläosaan istumaan (tuli vähän mieleen Meerin vanhojentanssien yleisökatsomo, terkkuja sinne!) ja kun aloin kattelee ympärilleni nii kävi ilmi että oltiin jonkunlaisessa robottikilpailussa? Kysyin että mikä tää juttu on, niin tosiaan kyseessä oli ekaa kertaa Meksikossa järjestettävä kansainvälinen robottikilpailu ja sen avajaiset. Tultiin Hannan (kiva suomalainen tyttö joka on kans tässä samassa projektissa) kans siihen tulokseen että myö oltiin se kansainvälisyys :D No ei, oli siellä paikalla useiden maiden suurlähettiläitä ja muita arvovieraita, mut aika ihme tilanne kyllä oli. Siellä kökötettiin mekoissa ja muissa kravateissa katsomossa kuuntelemassa tervetuliaispuheita. Ihmettelin, että missä niiden tärkeiden ihmisten tapaamiset on, kun yhtäkkii meksikolaiset oppaamme Aiesecista pyys neljä-viis traineeta mukaansa ja myöhemmin kävi ilmi että ne oli käyny moikkaamassa järjestävän tahon eli Instituto Politecnico Nacionalin johtajatarta. Sillä aikaa myö muut mentiin ulos ja ihmeteltiin ja ooteltiin pihalla hetken aikaa. No, seuraavaks kävi ilmi päivän jatkosuunnitelma: lähetään käymään Coyoacanissa, yhdessä Mexico Cityn kaupunginosista.

Coyoacan olikin sellanen paikka missä olin halunnu käydä, joten extempore reissu kelpas. Lähettiin noin tunnin kestävälle matkalle eri kulkuneuvoilla ja pikkuhiljaa maisemat muuttu ihan erinäkösiks kun ne on kaupungin keskustassa. Hieman huvittavaa oli se, että kaikki meistä oli niissä formaaleissa vaatteissaan ja loppujen lopuks mie en ainakaan tavannu ketään "merkittävää ihmistä" :D Mut ahh Coyoacanista tykkäsin kovasti, se on ollu aikoinaan kylä kaupungin rajojen ulkopuolella ja vilissy kojootteja, siitä tuo nimi. Kaupungin laajennuttua myös Coyoacanista tuli yks kaupungiosa. Mm. Frida Kahlo eli elämänsä Coyoacanissa ja nykyään paikka on tunnettu myös opiskelijoiden, taiteilijoiden ja muiden hengailijoiden alueena. Mukavaa oli siis kuljeskella ympäriinsä! Osa jengistä meni käymäänn Frida Kahlon kotimuseossa, mut mie ja muutamat muut keskityttiin ottaa rennosti yhessä kuppilassa pääaukion reunalla :p

Torstaina meille pidettiin koulutusta tulevaa työtä (alkaa siis maanantaina) varten ja oli muutakin jotain "virallista" ohjelmaa. Illalla mie, Hanna ja saksalaiset pojat suunnattiin Plaza Torresin kauppakeskukseen ja taas kerran Casa de Toñoon syömään. Ilta sujui hengailun ja oluensiemailun merkeissä. Kiva, iisi päivä.

Nyt varmaan ei jaksa kukaan lukee tätä päivä kerrallaan etenevää sepustusta, mut viimesiä viedään :D Tänään perjantaina meillä on ollu kokonaan vapaapäivä<3 Oon tehny seuraavaa: heräsin klo 9, kävin lenkillä (täällä ei oo oikein metsää tai muuta lenkkipolkua, niin kipittelin tuossa läheisen ison avenidan keskiosiossa, vähän surkuhupaisa lenkkipaikka mut kelpaa!), söin aamupalaa (joka oli mm. tuoretta meloonia, mangoa, avokadoa, ahh tuoreet ja edulliset hedelmät täällä on täydellistä), sit otin vähän aurinkoa (mut tunnin jälkeen kylvin hiessä nii ei viittiny sit enää) ja nyt oon hengaillu rauhassa täällä talossamme. Illalla suunnataan pikkuseurueella Condesan kaupungiosaan illalliselle ja juomille! Condesa on vähän niinku Mexico Cityn Punavuori mitä oon ymmärtäny :D Kerron ens kerralla oonko ymmärtäny oikein.

Mut sellasia päiviä! Sori aika pitkäveteinen sepustus mut kun pääsin vauhtiin niin en voinu lopettaa. Ois paljon kerrottavaa asioista täällä, mut ens kerralla sit. Eli lyhyesti: Mexico City vaikuttaa näin ensisilmäyksellä kaoottiselta mutta jotenkin tosi kiehtovalta jättikaupungilta. Ensivaikeuksien jälkeen viihdyn kyllä ja varsinkin nyt kun alkaa jo hahmottamaan ympäristöä ja liikkumista täällä, niin on mukavaa. Kerron ens kerralla kulkupeleistä mitkä täällä on käytössä, tästä talosta jossa asun, työstä tarkemmin ja ihmisistä täällä. Niin ja ruuasta.

Tosiaan vielä kertauksena miks oon täällä ja mitä teen: oon Aiesec-nimisen organisaation kautta vapaaehtoistyössä opettamassa englantia undergraduate-opiskelijoille. Projekti kestää 4 viikkoa eli loppuu 7.7., mulla on lentolippu Suomeen 7.8., joten nopsasti laskettuna siinä on sellaset reilut 4 viikkoa aikaa tutkiskella Meksikoa! Eka viikko, eli 7.7.-14.7. reissataan varmaan jonkunlaisella trainee-kokoonpanolla sillä tuo viikko on osa tätä projektia mut varattu reissaamiselle, mut sen jälkeen jää vielä hyvin aikaa katella ympärilleni. Ens kerralla kun kirjottelen blogiin niin toivon että matkasuunnitelmat on jo tarkentunu, mut tällä hetkellä haluaisin suunnata Yukatanin niemimaalle ja Oaxacan osavaltioon.

Sellasta täältä! Hengissä ollaan, koti-ikävä ei oo liian paha enää ja muutenkin mukava olla. Yritän ens kerralla kirjottaa myös hauskemmin :D Jos joku haluaa kortin täältä, niin osoitteita voi ilmottaa miulle! Ootte mielessäni, terkkuja! Besos!

<3Helmi